Jälkipyykkiä

Niin siitä se alkoi tuo vaalien jälkipyykki, joku eroaa tehtävästään, joku taas syyttelee toisia sitä varmaan saamme kulla joka tuutista vielä pitkin kevättä.
Minusta ihan joutavaa tuo tuollainen, kansahan sen valinnan loppujen lopuksi teki kahden henkilön välillä, jotka useammasta karsittiin jo ensimmäisellä kierroksella.
Tällä toisella kierroksella meinas mennä ihan hihhuli-hei touhuksi ei valitun kannnustusjoukoissa, meinaan sitä huutoa ja buuaamista ehdokkaiden tv-keskustelussa.
Sivistyneiltä ihmisiltä olisi odottanut asiallisempaa käytöstä.
Ennenkin sanottiin että "ilo irti elämästä, mutta akseli hoi pylly pois tyynyltä."
Toivottavasti kaikki taas osaavat sopeutua tosiasioihin, eikä lähdetä taas sille vanhalle ja vaaralliselle tielle.
Maillä on nyt hyvä tilanne moneen muuhun maahan verrattuna, joten jatketaan rauhassa samaa linjaa eteenpäin.
Pyykkiä minun ei tässä enää pitänyt pestä, mutta joku sananen sallittakkoon.
Kyllä meillä varmaanon monta muutakin ja tärkeämpää asiaa pohdittavana kuin menneet vaalit ja siihen liittyvä.
Muut mailman tapahtumatkin ovat saaneet olla taka-alalla.
Puolassakin sattunut onnettomuus olisi toisena aikana puhuttanut enemmän.
Mielestäni on aivan käsittämätöntä että rakennetaan sellaisia halleja kuin nyt on saatu kuulla niiden romahtaneen ihmisten päälle.
Onko ihmisten (suunnittelioiden) ammattitaito laskenut, vai mistä moinen johtuu.
Ei näitä ennen sattunut.
Nyt tietenkin joku sanoo että ei ennen tehty näin suuria halleja, mutta sepä siinä ennen tiesivät mitä voi tehdä ja itä ei.
Onhan tietenkin tilantarve kasvanut, mutta kyllä on materiaalitkin kehittyneet joten kyllä suunittelijan pitäisi pystyä ottamaan lujuuslaskelmissa kaikki luonnon olosuhteet huomioon jo suunnittelu vaiheessa.
Onhan tänään vieläkin paljon sataviisikymmentä vuotta sitten rakennettuja rakennuksia pystyssä ja hyvässä kuosissa.
Silloin on kaikki tehty kestämään, eikä helpon rahan toivossa.
Osanottoni kaikille Puolassa menehtyneiden omaisille.