Toukokuun lähestyessä puoltaväliä tuli vastaan päivä jolle olimme varanneet lennot Dubrovnikiin Kroatiaan.
Matkaan lähdettiin SAS:sin koneella Vantaan kentältä heti aamupäivästä ja saavuimme perille jo puolenpäivän aikoihin. Lento sujui todella hyvin ei ollut pahempia turbulenssiä koko matkalla.
Näkymä koneen laskeutuessa oli hurjan oloinen, vain kalliot tulivat hetki hetkeltä lähemmäksi, mutta löytyihän se kenttä sieltä vuorien keskeltä.
Sitten taxsilla hotellille, siis Kommodoreen joka oli todella hyvällä paikalla, oli hyvät näkymät merelle ja koko ranta alueelle.
Hotelli oli erinomainen, parempi mitä esitteistä osasimme olettaa ja palvelu sekä ruoka oli ensiluokkaista.
Eipä siinä sitten kauan "tööväilty" kun jo oltiin ympäristöön tutustumassa, korkeuseroja oli todella paljon kuten saattoi odottaakin. Hiekkarannat olivat hyvin vähissä mutta kivirantaa kyllä oli riittämiin, ja emmehän tulleetkaan rantalomaa vietämään vaan tutustumaan paikkaan.
Kävelytiet läheisen rannan tuntumassa tekivät liikkumisen mielekkääksi.
Liikkumien hoidettiin pääsääntöisesti paikallisbusseilla mikäli oli vähänkin pidempi matka, sillä ei kävely tuntunut mielekkäältä näin tasamaihin tottuneelta pohjalaiselta.
Käytiin toki kävellen kaupungin satamassa siis niemen toisella puolen, mutta takaisin toi jo taxi, jaloissa tuntui jo sellainen paino että ei enää.
Vanhaan kaupunkiin käytiin tutustumassa useampanakin päivänä ja otettiinpa sieltä päiväreissu läheiseen saareenkin joka taisi olla Unescon suojelukohde, siellä riitti näkemistä ja elämää.
Yksi päivä sitten varattiin matkaan Montenegroon, sellainen pikkubussi reissu, käytiin parissa kaupungissa, joskin aika pikaisia oli käynnit, olis siellä voinut vietää aikaa pidenpäänkin.
Mahtavaa vuoristoa oli koko matka ja tiet kiemurtelivat vuonojen reunustoja pitkin.
Palatessa oikaisimme lautalla erään vuonon poikki joten kokemus sekin.
Montenegrossa oli todella halpaa vaikka se kuuluukin EU:hun ja valuuttana kävi vain eurot.
Kävimme myöskin vuorella josta alkoi sota Kroatiaa vastaan silloin 90 luvulla, tekevät siitä museoa kunhan ehtivät.
No kaikkea ei voi tähänkään kertoa mutta suosittelen käymään ja näkemään ja kokemaan kaiken itse.
