tiistaina, lokakuuta 30, 2007

Irma,Liisa,Pirkko, tai joku....

Tehdäänpä matka nyt tuonne TV:n puolelle....
Erikoinen veto ohjelman tässä vaiheessa.....
Kuitenkin "isoveli" teki sen, aika erikoisen siirron ottaessaan jo kultaisessa keski iässä olevan naishenkilön talon kuvioihin tässä vaiheessa...
Sisääntuloa oli yritetty pehmentää, mutta olihan se paikalla olevalle porukalle melkoinen shokki kuitenkin...
Ja saapuneelle henkilölle todella asetetaan paineet selviytyä koska toiset ei voi tajuta missä nyt mennään, tulee paljon seläntakan naureskelua ja puhumista, jota itse ei voi olla huomaamatta, vaikka kuinka yrittäisi.
Mutta todella kiva seurata kauanko pokka hänellä kestää....
Mutta kaikella on oma tarkoituksensa varmaankin....kieltämättä onhan ohjelman seuraaminen taas mielenkiintoisempaa kun jotakin uutta aina tapahtuu ja uusia kasvoja tulee mukaan....
Koostelähetykset kyllä riittävät, muuten en jaksaisi tapahtumia sieltä seurata, tai parinpäivän ajan oli tilaisuus seurata suoraa tarjontaa kun vierailin paikassa jossa se näkyi livenä.
Se siitä....
Elikkä tällä kertaa matka tehtiin "Nojatuolimatkana"....
Ja matkaa voi jokainen makunsa mukaan jatkaa siellä TV vastaanottimensa ääressä niin kauan kuin tarjontaa riittää ja matkakohdettakin voi vaihtaa ihan mielensä mukaan, riippuen tietenkin kanavien määrästä....
Kanavissa alkaa kyllä löytyä tarjontaa jos vain on valmis niistä maksamaan......
Niinhän ne sanoo, meinaan isot poijat että rahalla saa ja hevosellä pääsee...
Luonnostakin löytyy paljon mielenkiintoista seurattavaa, eikä tarvitse aina lähteä edes merta edemmäksi etsimään, kuten esimerkiksi alla kuvattu orava.

Tällä veitikalla oli kylläkin todella paljon muutakin tekemistä kuin seurata jotakin tv ohjelmaa, mutta on tainnut muuttaa "autuaammille metsästysmaille" kun ei ole muutamaan kuukauteen enää käynyt ruokailemassa..
Mutta vapaus kaikilla valita.....

maanantaina, lokakuuta 22, 2007

Halki suomen...

Elikkä siis länsirannikolta eteläkarjallaan oli reitti, jolle pituutta kertyi noin 500 kilometriä aina suuntaansa...
Ajokelit oli vielä tähän aikaan vuodesta todella hyvät ja vielä ei oltu siirrytty talvinopeusrajoituksiin vaikka sitä jo hieman pelkäsimme.
Tienpinnat olivat lähes kuivia ja jäättömiä, vaikka yö pakkasia olikin jo muutamana yönä, jopa useita asteita, mutta aamuaurinko lämmitti kuitenkin niin paljon että ajokeli säilyi hyvänä.
Tällaisella matkalla on otettava useita pysähdyksiä, tai niin sanottuja elpymis taukoja jotta ajaminen ei ala tuntua puiselta, ja onhan se tupakkamiehellä jokin toinenkin tarkoitus näihin pysähdyksiin...
Mahtuipa matkalle yksi pidempi pysähdyskin, jolloin kävimme nauttimassa todella hyvän aterian, paikassa jossa emme ole aikaisemmin käyneet mutta ehkä menemme tulevaisuudessa uudelleen koska oli juuri sellainen kuin etsimmekin...
En lähde mainostamaan paikkaa sen enempää... mutta oli ihan ok.
Liikenne tiellä oli kylläkin harvinaisen vilkasta, liekkö johtunut syysloma viikosta....
Tässä yksi kuva paussipaikalta...



Näitä rantapaikkoja kyseisen matkan varrelta a1na löytyy sopivasti ja missäs muualla on kivampi paussia pitää kuin veden äärellä.