Niin nyt on sitten tammikuun 24:nen päivän aamu ja todella talven tuntuista.
Maassa lunta toistakymmentä senttiä ja pakkastakin tuolla näyttää olevan kadentoista asteen verran.
Oli tässä jo muutama päivä jolloin käytiin jo lähes kahdessa kymmenessä asteessakin kylmän puolella, joten voidaan varmaan sanoa talven tulleen pitkän odottelun jälkeen.
Mustarastas on tuolla pihassa viihtytnyt jo muutaman päivän ajan, käy välillä ruokailemassa autokatoksen reunalla olevassa kukkalaatikossa.
Siihen laitoimme syksyn tullen katajan oksia ja muutamia marjaisia pihlajanoksia koristeeksi ja ajattelimme tietenkin myös mustarastaita koska ne ovat käyneet jo usean vuoden ajan pihassa ruokailemassa.
Aina sieltä vain näkyy jotakin syötävää löytyvän, vaikka päältäpäin se näyttää jo aivan puhtaaksi kolutulta.
Myöskin muut linnut on taas lisäätyneet ruokintapaikalle, joka roikkuu tuossa pihapihlajan alaoksassa.
Syksyllä aloitimme ruokinnan hieman liiankin aikaisin ja jouduimme keskeyttämään sen muutamaksi viikoksi, koska lintuja keräätyi aivan liian paljon.
Viidenlitran ruokinta automaatti oli tyhjä aina kolmen päivän välein, joten oli parenpi pitää taukoa että osa linnuista ymmärtää lähteä etsimään ruokansa muualta, koska eihän sellaista aurinonkukan siemen määrää kukaan olisi jaksanut koko talvea niille kantaa.
Nyt niitä on ihan sopivasti ja eri laisia ja jänis käy yöllä aina putsaamassa mitä on maahan tippunut, saapahan sekin osansa.
Tuossa eilen tuli mieleen että ei siihen mene kuin pari kuukautta kuin taas saa alkaa odottamaan lumien sulamista, joten kyllä tuo aika taas kestetään.
Vaikka enemmän kesäihminen olenkin.
Päiväkin on jo huomattavasti pidentytnyt, sekä aamusta että illasta. Joten paljon valoisammalta tulevaisuus jälleen kerran näyttää.
keskiviikkona, tammikuuta 24, 2007
torstaina, tammikuuta 04, 2007
Tammikuun 4:jäs

Heräsin noin kahdeksan aikaan, hyvin nukutun yön jälkeen.
Aamukahvi ja jokapäiväiset aamutoimet.
Ulkona pakkasta parin asteen verran ja maa taas kerran hienon lumivaipan peittämä.
Tiet olivat tosi liukkaat, huomasin sen viedessäni puolisoni töihin tuonne kaupungin toiselle laidalle.
Onneksi autossani on ajonvakautus ja luistonesto järjestelmä, joten on paljon helpompi hallita myöskin liukkaalla tien pinnalla.
Säätila:
Päiväksi on taas luvattu läpenevää ja veisadetta joten lumikin varmaan taas katoaa, niinkuin tänä talvena olemme saneet oppia näkemään.
Päiväkin tässä kevättä kohti mennessä alkaa pikkuhiljaa pidetä, muutamalla minuutilla vuorokaudessa, joten kyllä se tästä.....
Nyt sitten taas sukututkimuksen pariin, siinä sitä puuhaa riittää varmaan loputtomiin.
Piti kuitenkin käydä näitä sivujakin välillä päivittämässä.
Tulee muuten harvoin enää käytyä.
Ehkä joskus taas on aikaa paneutua tännekin tarkemmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)